Takaisin sorvin äärellä

Kesä meni Suomessa nauttien. Kyllä meillä on hieno maa! Olen Stubbin kanssa asiasta täysin samaa mieltä, meillä on maa josta sietää olla ylpeä.

Kesälomakuvia Suomesta.
Hei! Mä lennän!

Emmä sittenkään...

Joskus se Suomen kesä kuitenkin loppuu ja oli pakko palata sorvin äärelle. No, kuuden viikon loma tuntui täysin riittävältä ja koko perhe jo kaipaisikin kotiin. Oli mukava huomata että lapsetkin olivat sitä mieltä että koti on nyt Keniassa.

Ehdin olla kokonaiset neljä päivää kotona, ennen kuin taas oli lähdettävä Eurooppaan. Täällä kertaa Lontooseen, lentämään simulaattoria. Nyt oli vuorossa yhtiön tarkastuslento, joka itse asiassa koostui kahdesta sessiosta. Onneksi meillä oli englantilainen kouluttaja, joten vältyimme pahimmilta multiple failure kuvioilta. Niitähän kenialaiset mielellään harrastavat. Oli meillä toki moottorihäiriö, jonka päälle APU meni rikki ja sitten toimiva generaattori ylikuumeni aiheuttaen electrical emergenyn. Sää oli kuitenkin hyvä ja oli aikaa hoitaa hommat.

Ei paikallinen viranomainen elämää kovin helpoksi tee. Oli aikamoinen rumba saada tuo kenialainen lupakirja. ATP-kokeiden lisäksi melkoisesti paperityötä. Piti eritellä ihan kaikenlainen lentoaika, alkaen yksinlennoista ja lennoista opettajan kanssa. Kaikki matkalennot piti myös eritellä, sekä miten paljon yölentotunteja on plakkarissa. Jonkinlaista lokikirjaa olen kyllä aina pitänyt, en kuitenkaan niin tarkkaa. Yksi kokonainen päivä siinä meni eri lokikirjoja vertaillen ja tunteja ynnäillen. Tärkeintä ei ollut että tunnit olivat tismalleen oikein, tärkeintä oli että ne oli oikein ynnätty yhteen hakukaavakkeessa. Kolmannella yrittämällä sain sopivat yhteenlaskut tehtyä ja hakemus meni läpi.

Nyt oli vuorossa lupakirjan uusinta. Täytin vaadittavat kaavakkeet mikä nyt oli helpompaa, koska tarvitsi vain täyttää viimeisen puolen vuoden lennot, tarkasti eriteltynä toki. Tämänkin kanssa taistelin kyllä pari-kolme tuntia. Ilahduin kuitenkin viedessäni paperit, ne hyväksyttiin mukisematta.

Ilo oli kuitenkin ennenaikaista. Loman johdosta olin jättänyt heille paljon aikaa. He saivat 7 viikkoa, kun normiaika on 7 päivää. Ehkä virhe oli kun pyysin sen lähetettäväksi toiseen toimistoon (lähempänä kotia), vähän niin kuin hakisi sen Malmin kentältä.

Eihän se tietenkään siellä ollut. Puolentoista tunnin jälkeen sain tiedon että se pääkonttorilla, ilmeisesti papeissa oli jotain epäselvyyksiä. Jouduin siis sitten kuitenkin hakemaan sen sieltä, seuraavana päivänä. Olin varautunut pahimpaan, mutta kun kansioni avattiin näin että siellähän se lupakirja oli! Hetkinen! Koska olin ilmoittanut että lupakirjan kanssa ilmeisesti oli jotain ongelmia, he halusivat nyt tarkistaa oliko siinä. Tunnin odottelun jälkeen sain lupakirjan…