fredag 30 augusti 2013

Naken

Jag har hittat min favoritbutik i Nairobi: NAKUmatt.
På bilden en papperspåse från butiken.



Ni kan bara tänka er hur det ser ut på delikatess
avdelningen. Är det min smutsiga fantasi eller
kan välgångsönskningen nertill på
papperspåsen tolkas annorlunda...

tisdag 27 augusti 2013

Tunnelmia Keniasta

Toto: Africa


Koulutus jatkuu, hitaasti mutta...teki  mieli sanoa varmasti mutta se olisi liioittelua. Noh, etenee kuitenkin. Hieman tunnelmakuvia:
Ja jos seisot niin ota ainakin kengät pois....

Welcome to India! Eikuh... Osunut muutaman kerran
kohdalle.

Overload? Ei täällä.

Täällä matkustajat tulevat terminaalialueelta ulos, suoraan
kadulle. Ja toisella puolella katua vastaanottajat. Lievästi
sanottuna pieni kaaos, varsinkin kun muutama bussi
osuu kohdalle. Myönnettäköön että tämä johtuu toki
tulipalosta.

Tilapäinen matkatavara-aula. Täälläkin lievä kaaos, mikä
on itse asiassa ihan normaalia täällä.

Palanut tuloaula. Saa nähdä miten nopeasti uusi valmistuu.

Libyan päällä, menossa kotiin.
Pisnesluokassa tottakai.

Libyan rannikko.

lördag 10 augusti 2013

Sarvikuonojen maa, osa 2 (osa 1 julkaistaan Liikennelentäjälehdessä)



 Olen kuullut sanottavan ettei Afrikka jätä kylmäksi, joko siihen rakastuu tai sitten ei sitä voi sietää. Itse roikun vielä rotkon yllä, pitäisi valita puoli. Ongelmana on ettei Kenia vielä ole päässyt näyttämään parhaimpia puoliaan, niitä huonompia on sitten tullut nähtyä jonkin verran. Nyt aion kuitenkin keskittyä ihmisiin, mikä erottaa kenialaisen suomalaisesta, onko eroja?

Olisihan se ihmeellistä jos päiväntasaajalla asusteleva ihminen ei eroaisi pohjoisen poropaimenten jälkeläisistä. Toisaalta tulee muistaa että Kenia kuului pitkään Iso-Britannialle. Kolonialismi oli mitä oli mutta faktaa on ainakin että kyllä britit tietyllä tapaa sivistyksen Keniaan toivat. Totta kai pakettiin kuului paljon huonoakin, mutta britit loivat kuitenkin jonkinlaiset perustan. Se näkyy edelleen tietyissä asioissa, sekä hyvässä että pahassa.
Siveellisyys on yksi asia mikä on ainakin minut yllättänyt. Homoseksuaalisuus on kiellettyä (ainakin periaatteessa, ellei laissakin) ja alastomuus on pannassa. Edes uimahallin pukuhuoneessa ei munasillaan kuljeta, vaan pyyhe kääritään häveliäästi ympärille, myös saunassa (hotellissa oli muuten sauna, ihan saunottavissa oleva, uskokaa pois). Turistin erottaa ulkona, ellei ihon väristä niin pukeutumisesta. Paikalliset eivät shortseja käytä eikä t-paitoja. Oli kyseessä liki kuka kadunmies tai johtaja tahansa, asusteeseen kuuluu kauluspaita ja suorat housut. On selvää että köyhyys näkyy vaatteissa ja niitten kunnossa, mutta kuitenkin, ihoa ei näytetä. Ellei sitten ole turisti.
 
Melkein kolme turistia; Sebastian, Andres ja minä. 


Kohteliaisuuden ovat varmaan briteiltä oppineet, ystävällisyys sen sijaan tuntuu tulevan sydämestä. Näissä olisi suomalaiselle opittavaa. Valtaosa paikallisista ovat erittäin ystävällisiä ja avuliaita, sekä hymyilevät paljon (jotkut toki rahan perässä).
Nyt täytyy muistaa että toistaiseksi olen vain nähnyt osan Nairobia. Nairobi on kuten kaikki suurkaupungit, sieltä löytyy jonkin verran synkkiä puolia. Täytyy myöntää etten toistaiseksi juuri ole halunnut liikkua kaupungissa pimeän jälkeen, eikä sitä suositellakaan. Turvakoulutuksessa, paikallisten perämiesten kanssa, kouluttaja kysyi kenet on ryöstetty. Kaksi kättä ei noussut. Se toinen ei ollut Turun sinappi vaan myös mzungu, kuten ulkomaalaisia täällä kutsutaan. Kannattanee olla varovainen jatkossakin. Uskon kuitenkin että maaseudulla ja pienemmissä paikoissa meno ja fiilis on erilaista.

Urban sunrise 2. Vielä hieman viileätä, mutta kyllä se
lämpötila tuosta vielä nousee....
Paikallisesta ajan käsityksestä olen aiemmin maininnut, se on tosiaankin täysin eri. Huomenna, on yleisin vastaus kysymykseen milloin. Niinpä. Tämä liittynee heidän kyvyttömyyteen/haluttomuuteen suunnitella tulevaisuutta. En tiedä löytyykö tähän historiallisia syitä, mutta näin se vaan on. Ongelmiin tartutaan vasta pakon edessä, jos edes silloinkaan. Välillä tulee fiilis että yrittävät hoitaa asioita strutsin lailla, eli jos pään pitää kuopassa tarpeeksi, ongelmat ovat poistuneet. Toimisikohan tämä lentämisessäkin… Vaikka itse kuulun ihmisiin jotka mielellään siirtävät päätöksentekoa, jos vain mahdollista, en pärjää heille tässä lajissa.