Tää on Afrikka...

Vietimme mukavan lomaviikon Suomessa, Vaikka sää ei hellinyt meitä, oli mahtavaa nähdä kavereita ja olla maassa missä kaikki toimii. Toisaalta, kuljin metrolla Vuosaaresta helteisenä sunnuntaiaamupäivänä. Alue oli täynnä pussikaljalaisia ja muita ei niin hyvin menestyviä. Lieköhän persujen äänestysaluetta... Tämä oli kuitenkin herätys taas Suomen "ihanuuteen". Hymyilevät ihmiset olivat muuten myös harvassa.
Takaisin sorvin äärellä, pääsin taas huomaamaan eroja Finnairiin. Huomasin konetta kiertäessäni, että yhdessä renkaassa oli syvä viilto, sama viilto muuten jonka huomasin kolme päivää aiemmin. Silloin tekniikka lupasi hoitaa asian. No, tästä alkoikin sitten italialainen parlamentti, kun olin laittanut merkinnän kirjaan siitä. 

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, voitin sentään 7v vastustajat.

Suomessa asia olisi hoitunut niin että tekniikka olisi asian tarkistanut, jos olisin edelleen eri mieltä kuin he niin rengas olisi vaihdettu kuitenkin.
Täällä ensimmäinen mekaniikko lupasi selvittää asiaa. Vartin kuluttua paikalle ilmestyi toinen joka oli vahvasti sitä mieltä ettei se ollut mikään ongelma. Koska viilto kuitenkin oli syvä, vaadin nähdä heidän käsikirjaa, missä sanotaan että se on ok. Noin vartin päästä taas hän tuli näyttämään kirjaa. 
En ole tekniikko joten manuaali ei täysin auennut minulle, mutta olin edelleen sitä mieltä että rengas on vaihdettava. Kotvasen kuluttua kolmas jannu tuli paikalle olleen samaa mieltä edellisten kanssa. Ei auta. Ilmoitin etten konella lähde. Tämä päätös ei heitä miellyttänyt, joten he kuittasivat kirjaan koneen olevan lentokelpoinen ja lähtivät pois. Olimme siis pattitilanteessa, he eivät vaihda rengasta enkä minä lennä sitä vaihtamatta.
Ryhmäpäällikkö tuli paikalle viereisestä koneesta, ja hänellä oli sangen erikoinen ratkaisu; hän ilmoitti olevansa valmis ottamaan riskin ja lentävänsä koneella, minä (ja perämies) sain sen sijaan ottaa hänen lennon! Haluaisin tietää miten hän selitti asian matkustajille, joita olin jo informoinut ongelmasta... Mieti itse, haluaisitko matkustajana lentää koneella, jota edellinen kapteeni ei suostunut lentämään teknisen ongelman takia...

Hararen lennonjohtotorni.

Täällä täytyy tosiaan olla varma itsestään ja osaamisestaan, tukea ei muualta juuri tule, painetta sen sijaan kylläkin. No, tulipa sitten ehjällä koneella käytyä Madagaskarilla, kokemus sekin, vaikei sinänsä mitenkään raflaava.
Iltapäivän päätteksi tästä seurasi sitten vielä ryhmäpäällikön puhelu minulle. Poiketen edellisestä kerrasta, tällä kertaa hän ei huutanut, vaan puhui ihan rauhallisesti. Viesti oli kuitenkin selvä, minun ei sovi mielijohteisesti groundata koneita miten sattuu, tekniikoiden mielestä olen hankala, listantekijöiden mielestä olen hankala ja hänen mielestä olen hankala. Hän ehdottikin tapaamista missä voisimme miettiä onko KQ nyt oikea paikka minulle, kun kaikki tuntuu olevan niin hankalaa...
Tämän tapaamisen piti olla jo, mutta sain sen lykättyä, ottamalla yhteyttä vararyhmäpäällikköön, joka lupasi keskustella asiasta. Ehdotin nimittäin että aloitetaan ihan alusta puhtaalta pöydältä ja katsotaan miten se menee. Toistaiseksi ainakin tuo kokous on jäänyt pitämättä.
Selvitin muuten tuota rengasasiaa sitten Flyben Emppu

- rengasasiantuntijalta. Jos ohjeet oikein ymmärsin, niin olin oikeassa, rengas olisi pitänyt vaihtaa. Lentäminen sillä olisi tuskin ollut vaarallista, mutta kyllä se aikuisten oikeasti taisi olla  vaihtokunnossa. Nyt aion kuitenkin yrittää olla hiljaa asiasta, ellei joku muu sitä tuo esille. Sitten minulla on ainakin taustamatskua. 
Ja nyt ei muuta kun taas lennolle, töitä nimittäin riittää juuri nyt. Siitä sitten seuraavalla kerralla, tämänkään ei ole ihan ongelmatonta...